KENNETH EDWARD JONATHAN ARMSTRONG - Ken, Kenneth

› syntynyt 15. huhtikuuta 1984 Kingston upon Thames, Lontoo, Englanti, Iso-Britannia
› baarimikkona Lontoon keskustassa sijaitsevalla Ronnie Scott's klubilla
› muutettuaan takaisin Lontooseen osti itselleen ajokiksi Vauxhall Monaron vuosimallia 2007
› vanhemmat Percy Armstrong & Edna Halliwell, nuorempi sisar Olive (-88)
› asuu Devon Streetillä kerrostalokaksiossaan yksin
› seksuaalinen suuntautuminen hetero, sinkku, ei tapaile ketään tällä hetkellä
› puhuu äidinkielenään englantia, osaa myös muutaman sanan espanjaa


Armstrongin esikoispojan syntymää oli osattu odottaa jo pitkään, mutta että koko hommasta tulisi sellainen show? Kennethin ei kai koskaan voida sanoa päästäneen vanhempiaan äärimmäisen helpolla. Tämän nuori mies osoitti jo syntymällään. Kaksi viikkoa yliaikainen Kenneth jouduttiin lopulta auttamaan maailmaan hätäsektion turvin, kun sekä pojan että äidin henki olivat vaarassa aivan loppumetreillä. Kaikesta huolimatta yllättävän terhakka ja pirteä poika syntyi lopulta kahta yli seitsemän illalla, huhtikuun 15. päivänä vuonna 1984. Kenneth oli vanhempiensa ensimmäinen lapsi, näin ollen myös ehdoitta rakastettu ja huolehdittu. Edna-äidin pitäytyessä kotona isä Percy hoiti sukunsa omistamaa autoliikettä. Rahasta ei siis koskaan varsinaisesti ollut puutetta, mutta eivät Armstrongit toisaalta äärimmäisen leveästikään eläneet. Kolme vuotta Kennethin syntymän jälkeen nuorimmalle perheenjäsenelle kerrottiin ilouutisia: hän tulisi saamaan pikkusiskon- tai veljen. Kennethiä ajatus ei erityisesti innostanut. Hän oli tottunut olemaan perheensä ainoa lapsi ja vanhempiensa silmäterä, mutta eipä hän mitään asialle itse voinut. Kun Olive lopulta kuitenkin syntyi, otti Kenneth isoveljen roolin vastaan yllättävän mutkattomasti. Hän huolehti lapsuusvuosien ajan siitä, ettei Olive saattanut itseään hankaluuksiin ja oli aina valmis jakamaan omat lelunsa hiekkalaatikolla pikkusisarensa kanssa.

Isän mielestä oikea paikka Kennethille opiskelujen suhteen olisi ollut sisäoppilaitos - sama, kalsea rakennusten ryhmittymä, jonka keskellä Percy Armstrong itsekin oli viettänyt nuoruusvuotensa. Perheen äiti sai kuitenkin pitää vakaan mielipiteensä ja sai lopulta tahtonsa läpi. Kenneth ohjattiin yksityiskouluun vain kivenheiton päähän kotoaan. Pieni mies kiinnostui peruskoulunsa aikana erityisesti matematiikasta ja olikin matemaattisesti erittäin lahjakas jo varsin nuorena. Kielten opiskelu tuotti Kennethille kuitenkin aina työtä ja tuskaa, sillä jopa kaikkein yksinkertaisimmat äidinkielen perussäännöt tuntuivat Kennethistä vaikeilta. Kenneth kuitenkin selvitti tiensä läpi yksityiskoulustaan mukiinmenevillä papereilla. Kun opiskelut oli opiskeltu, Kennethille luvattiin paikka perheyrityksessä jo pelkästään matemaattisen osaamisensa perusteella. Kyllähän sillä nyt ainakin kirjanpitoon pystyisi. Työskenneltyään muutaman kuukauden juuri yrityksen kirjanpitopuolella Kenneth sai töihin shokeeraavan uutisen: hänen vanhempansa olivat eronneet.

Selvästi stressaantunut isä ei paljoa sen päivän aikana pojalleen puhunut. Äiti puolestaan yritti sitäkin enemmän: Kennethin puhelin soi taukoamatta. Tilanne vaikutti kaikella mahdollisella tapaa tietenkin myös Kennethiin ja Oliveen. Kun äiti oli kuukautta myöhemmin muuttanut pois perheen yhteisestä asunnosta Lontoon Kingston upon Thamesista, ei Kenneth jaksanut katsoa murjottavaa isäänsä. Totuus kuitenkin oli se, että juuri hänen isänsä oli aiheuttanut ongelmat avioliittoon - hän oli pettänyt vaimoaan erään ystävättärensä kanssa. Kun Kenneth sanoi isälleen harkitsevansa mahdollisuutta kiertää maailmaa, ei isä epäröinyt. Hän näki poikansa kärsivän, eikä halunnut tartuttaa omaa huonoa oloaan enempää ainakaan lapsiinsa. Suppean matkakassan turvin Kenneth varasi itselleen lennon Heahtrowlta tammikuussa 2005 Pariisiin. Varsinainen maailmanmatkailu ei kiinnostanut, jonka vuoksi Kenneth päätti tutustua paremmin Eurooppaan. Seuraavina kahtena vuotena Kennethin olinpaikka vaihtui lähes viikottain. Mikäli hän sattui pitämään maasta, hän pysytteli siellä pidempään. Pariisin kautta matka jatkui Ranskan halki Belgiaan, sieltä Saksaan, Itävaltaan, Sloveniaan ja Italiaan. Pidemmäksi aikaa Kenneth kuitenkin jäi asumaan Espanjaan, Barcelonan liepeille. Hän tapasi siellä Carlota Marreron, itseään kaksi vuotta nuoremman tytön, johon ihastui päätä pahkaa. Alkuun Kenneth asui omassa, vaatimattomassa hostellihuoneessaan, kunnes Carlota pyysi reilun vuoden seurustelun jälkeen Kennethin asumaan luokseen Barcelonan keskustaan.

Kennethin reissaamisen aikana välit perheeseen pysyivät hyvinä. Äitinsä kanssa Kenneth jutteli joskus useita kertoja päivässäkin ja sisarensa Oliven Kenneth tapasi matkoillaan useampia kertoja, sillä nuorempi perheen lapsista oli päättänyt lähteä Interrailille. Isänkin kanssa Kenneth jutteli paljon ja vaikka Percy yrittikin tarjota pojalleen rahallista apua matkan ja erityisesti Barcelonassa asumisen ajaksi, Kenneth kieltäytyi rahasta joka kerta. Hänellä oli tiukkaa, hän eli käytännössä katsoen kädestä suuhun, mutta onnistui aina pärjäämään seuraavaan aamuun saakka. Barcelonassa Kenneth pääsi töihin yhteen paikallisista baareista. Niin Kenneth ainakin luuli, sillä jo ensimmäisenä työpäivänä totuus valkesi. Baari sinänsä oli pelkästään peitenimi sille, että todellisuudessa kyseinen baari oli pokeriluola. Tietenkin hyvään pokerinpeluuseen kuuluivat kallis viski ja sikarit - ne, joista Kenneth vastasi. Katsellessaan tiskin takaa ammattilaisten silmänkääntötemppuja ja erilaisia niksejä pokeri alkoi kiinnostaa myös Kennethiä. Carlotan työt vaatekaupassa eivät olleet erityisen rahakkaita, eikä pokeriluolan juottotiskin takana olemisestakaan varsinaisesti itseään miljonääriksi voinut tituleerata. Yhtenä kaikin puolin tavallisena iltana Kenneth pyysi itse mahdollisuutta päästä pelaamaan. Epäilevin katsein Kenneth huolittiin mukaan. Koska hän oli tarkkaillut kunkin pelaajan tyylejä jo pidemmän aikaa, hän tiesi, kuinka voittaa heidät. Lähes koko illan Kennethin voittoputki pysyi rikkoutumattomana ja kotiin päästyään Kenneth pystyi yllättämään Carlotan iloisesti. Täysin selvää ja oikeellista selitystä sille, mistä rahat olivat tulleet, ei Kenneth kuitenkaan pystynyt antamaan Carlotalle. Totuus oli kuitenkin se, ettei Kennetkin työpaikassa pelattu täysin puhtain kortein, eikä Kenneth tahtonut saattaa itseään vaikeuksiin.

Pokeri alkoi viedä miestä mennessään. Carlota alkoi aavistella, ettei rahoja ansaittu pelkästään hyvällä tuurilla jostakin pikkuisesta pelistä, jonka vuoksi hän vaatikin Kennethiä kertomaan totuuden. Hyvin vastahakoisesti hän sen lopulta kakistikin ulos, mutta se ei riittänyt Carlotalle. Espanjatar koki tulleensa huijatuksi, vaikka tosiasiassa raha olikin näyttänyt kelpaavan neidille paremmin, kuin hyvin. Carlota kuitenkin oli tietyllä tapaa reilu. Kennethin ollessa kaupassa hoitamassa asioita Carlota oli jättänyt kotiin lapun. Hän kehotti Kennethiä olemaan menemättä töihin kyseisenä iltana - parasta luultavasti olisi pakata omat laukkunsa ja palata takaisin Iso-Britanniaan. Kenneth ihmetteli asiaa, kunnes ymmärsi katsoa ympärilleen - lähes kaikki Carlotan tavarat olivat kadonneet. Jopa Kennethin puoli vuotta sitten antama sormuskin lojui eteisen pöydän päällä. Ensimmäinen reaktio oli tyrmistys, kunnes pää pystyi jälleen käsittelemään tietoa. Arvaukset osuivat oikeaan, kun Kenneth oli pakannut tärkeimmät tavaransa muutamaan matkalaukkuun ja istuskeli Barcelonan kansainvälisellä lentokentällä odottamassa pääsyä koneeseen. Barcelonan keskustassa sijaitsevaan pieneen baariin oli tehty yksityishenkilön vihjeen perusteella ratsia. Poliisiviranomaiset olivat innoissaan: vihdoin ja viimein he saivat kiinni juuri sen porukan, jolla oli kaduilla yksi pahimmista maineista rahanpesun saralla. Viittä minuuttia uutislähetyksen jälkeen Kenneth istui British Airwaysin koneessa, matkalla kohti kotia. Hänen maailmanvalloituksensa oli päättynyt.

Kenneth asui hetken aikaa isänsä asunnossa, vanhassa lapsuudenkodissaan. Vasta muutamaa päivää myöhemmin Kenneth tajusi asian. Hän oli viimeisen viikon aikana muuttanut elämässään kaiken, mihin hän oli tottunut. Carlota oli lähtenyt, hänellä ei ollut enää työpaikkaa. Kaikkein suurin muutos oli kuitenkin paluu kotimaahan. Kenneth onnistui haalimaan itselleen jonkin verran rahaa mukaansa, mutta sekään ei saanut häntä onnelliseksi. Toipuminen Carlotan menetyksestä vei pitkän aikaa, eikä usko naisiin ole oikeastaan vieläkään tainnut palautua täysin Kennethiin. Vaikka Kenneth itse ei varsinaisesti väärää tehnytkään, hän ei siitäkään huolimatta osaa täysin luottaa naisiin. Aika näyttää, mitä elämä tuo Kennethille tullessaan. Helppoa mikään ei kuitenkaan tule olemaan. Puolisen vuotta kotiinpaluunsa jälkeen, keväällä 2009 Kenneth osti itselleen lainarahalla kerrostalokaksion Devon Streetiltä - hän koki olevansa aivan liian vanha asumaan isänsä nurkissa. Myös työpaikka löytyi Espanjan työkokemuksen avulla pieneltä jazz-klubilta Lontoon keskustasta. Vaikka elämä tällä hetkellä onkin kaikin puolin mallillaan, ei Kenneth ole vieläkään täysin varma siitä, minne hän todella kuuluu.

Luonteeltaan Kenneth on ystävällinen ja empaattinen. Hyvät tavat opetettiin kohtuullisen varakkaan perheen lapselle jo äidinmaidossa, eikä Kenneth suoraan sanoen koskaan ole erityisemmin kapinoinutkaan tätä vastaan. Kohteliaisuus, kuten toisten ihmisten tervehtiminen ja hienoinen small talk ovat aina olleet keskeinen osa nuoren miehen elämää. Reissatessaan ulkomailla Kennethin kokemus myös käytöksen tavoilta karttui, kun hän oppi ymmärtämään enemmän erilaisista kulttuureista. Kennethin perusluonteeseen kuuluu lisäksi ehdottomasti myös uteliaisuus. Vanhoihin kaavoihin kyllästymisen lisäksi tämä lienee myös yksi syy sille, miksi Kenneth todella lähti kiertämään Eurooppaa. Kenneth tahtoo oppia uutta, hän haluaa koetella omia rajojaan. Mikään tuskin voisi olla tympeämpää, kuin jäädä pitkäksi aikaa paikoiltaan - no, ainakin, jos Kennethiltä itseltä asiaa kysyttäisiin. Työ baarimikkona ei siis varsinaisesti tuo miehelle suurtakaan iloa, mutta hän on kohtuullisen pidetty työssään. Mies, joka käyttäytyy hyvin, eikä lankea jokaisen kauniin naisen jalkojen juureen on ollut klubin omistajan mielestä arvokkaampaa, kuin kimpale kultaa. Kenneth on ehdottomasti porukasta myös se, josta ei osaisi oikeastaan luoda minkäänlaista tarkkaa mielikuvaa ennen kunnon tutustumista. Kukapa uskoisi, että tietyllä tapaa hieman virallisenkin oloisesta Kennethistä löytyy myös vitsikäs ja äärimmäisen nauravainen puoli - juuri se, joka saa osan naisista muuttumaan kuin sulaksi vahaksi Kennethin edessä?

Ero Carlotasta sai Kennethin ehdottomasti varautuneemmaksi naisia kohtaan. Mikäli kovin pitkälle ajatellaan, Kenneth on ehdottomasti unelmavävymateriaalia. Hän muistaa tyttöystävänsä merkkipäivät, tuo tälle kukkia ja auttaa vanhoja rouvia matkallaan suojatiellä kadun toiselle puolelle. Kenneth myös tykkää viedä mielitiettyään syömään ravintolaan, eivätä yllätyksetkään Kennethin osalta ole ajatuksena mahdoton. Kenneth ei pitkään aikaan ole etsinyt itselleen ketään, eikä hän oikeastaan edes kaipaa naista elämäänsä, ainakaan itse. Tällä hetkellä Kennethiä voisi luonnehtia enemmän ja vähemmän sulkeutuneeksi, hän pelkää ottaa naiseen liian läheistä kontaktia. Muistot Carlotan kylmistä jäähyväisistä ovat jääneet mieleen aivan liian selkeinä. Parisuhteessa Kennethiä ei kuitenkaan missään nimessä voi luonnehtia alistuvaksi, 'tossukaksi'. Kenneth kaipaa naisesta itselleen vastusta, mutta ei toisaalta tahdo itsekään olla suhteen ainoa, dominoiva osapuoli. Kennethille vuorovaikutus ja vastakkaisuus ovat kaiken a ja o. Joskus hän myöntyy tyttöystävänsä tahtoon, joskus asiat menevät toisin päin. Kun asiat sujuvat näin jo itsestään, ei Kenneth rupea murehtimaan asioista turhaan, vaan kaikki rullaa itsekseen eteenpäin paremmin, kuin hyvin.

Yksi Kennethin huonoimmista puolista on ehdottomasti aivan liian lyhyt pinna. Tietynlaisen kasvatuksen saaneena Kenneth ei kuitenkaan näytä pinnansa palamista aivan niin helposti, kuin joku toinen ehkä näyttäisi. Mikäli Kennethin tuntee, erottaa ärtymyksen merkit varsin selvästi. Mies käyttää puhuessaan vastauksina vain yksittäisiä sanoja tai elekieltä, kasvojen lihakset ovat jännittyneet ja toisen käden peukalollaan Kenneth naputtaa samaisen käden keskisormen kynttä. Kenneth on myös ehdottoman itsepäinen tapaus niin halutessaan. Hän ei ole se, joka ensimmäisenä antaa periksi asioissa, mutta on yllättävänkin valmis tekemään kompromisseja. Itsepäisyytensä lisäksi Kenneth osaa halutessaan olla myös hyvin lempeä ja rakastettava. Mikäli olet luullut, että ruokaa laittava, siivoava, pyykkejä pesevä ja kotona sinua sohvalla valmiiksi odottava mies on ollut vain satua, olet ollut väärässä. Kaikesta jääräpäisyydestään huolimatta myös nämä piirteet löytyvät Kennethistä, mutta tulevat esille vasta pidemmän ajan kuluessa. Saatat tietää Kennethin nimeltä, saatat tunnistaa hänet kadulla, mutta mikäli luulet tuntevasi Kennethin muutaman tapaamiskerran jälkeen, et tiedä vielä mitään. Kenneth päästää todella lähelleen vain sellaisia ihmisiä, joihin hän luottaa ja jotka hän itse voi sanoa tuntevansa. Mieheksi Kenneth on yllättävän herkkä - hän vain osaa peittää tämän luonteenpiirteensä kaikkien muiden ominaispiirteidensä alle niin hyvin, että miehen todellisen herkkyyden pääsee itse todistamaan vasta pitkän ajan päästä siitä, kun Kennethiin on ensi kertaa tutustunut.

Muutamia perusfaktoja Kennethistä - in a nutshell
› Siniset silmät, pituutta nuorella miehellä on 186 senttiä, painoa pituuteen nähden enemmän ja vähemmän sopivasti
› Hiustenväri vaihtelee sen mukaan, mikä Kennethiä milloinkin miellyttää. Tällä hetkellä suosii blondia
› Omistaa sekarotuisen uroskoiran, Jacksterin
› Tupakoi stressaantuneena, alkoholia nauttii kohtuudella
› Harrastanut pienenä viulun soittoa, mutta lopetti kesken jo kahden vuoden jälkeen kyllästyttyään instrumenttiinsa
› Reissannut paljon, mm. Ranskassa, Belgiassa, Saksassa, Itävallassa, Sloveniassa, Italiassa ja Espanjassa


Kennethin omatuntona toimii Lissu, kuvissa Kellan Lutz. Kuvien henkilöllä ja roolipelihahmolla ei ole mitään yhteyttä toisiinsa!